Pöljän aamupäivä

Nyt pääsemme tutustumaan pupuperheeni arkeen Pöljän näkökulmasta :) Päästetään Pöljä ääneen:

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

-Hei, minun nimeni on Pöljä, ja kerron teille nyt elämästäni. Kuten varmaankin huomaatte on aamu enkä ole vielä noussut sängystä. Jos sängystä nouseminen olisi omasta tahdostani kiinni olisin noussut jo neljän aikaan yöllä...

 

-Tässä on äitini, kuulema Pirjo nimeltään tai jotain, mutta pääasia on että hän nostaa minut aamuisin pois tästä sängyksi kutsutusta esineestä.

 

-Tähän tapaan. Minusta olisi kyllä paljon mukavampaa, jos saisin itse päättää milloin lähden leikkimään ja milloin nukun. Sen lisäksi joudun nukkumaan yöpaita päällä! Sinisissä haalareissani olisi niin paljon mukavampi nukkua >__< Siis olen jo neljävuotias pupu, enkä saa vieläkään päättää mistään :< !!!

 

-Sängystä nousemisen jälkeen äiti kantaa minut syömään aamiaista talomme keittiöön. Veli ja sisko saavat syödä pöydän ääressä kun minut sitten laitetaan tälläiseen kummalliseen istuimeen...

 

-Olen kuullut kuinka äiti ja isi sanovat veljeä Paavoksi ja siskoni taisi olla Birgitta (tosin se kuulemma pitää sanoa kovalla P-kirjaimella tai jotain). 

-Siellä äiti nyt keittää porkkanoita, aah! Tuoksu on aivan ihana *kuola valuu*

 

-No, on tässä nuorimpana olemisessa hyvätkin puolensa: saan aina kattilan parhaimman porkkanan :3 Ja saan syödä rauhassa toisin kuin veli ja sisko, jotka joutuvat syömään nopeasti, kun heidän pitää aina aamulla lähteä jonnekin?

 

-Aamiaisen jälkeen äiti sanoo minulle, että menen leikkimään isin kanssa, jotta äiti saa siivottua keittiön tai jotain. Sillä välin veli ja sisko menevät ylös tekemään jotain.

 

-Isin kanssa on aina niin tylsä leikkiä! Siinä se vaan taas istuu sohvalla ja lukee lehteä. Sanoo vain että leiki kiltisti... Sehän nähdään >:)

 

-Päivän postit jätetään aina tähän laatikkoon. Ja koska veli ja sisko ovat hitaita, he eivät ole vielä päässeet edes toiseen kerrokseen...

 

-Harmikseni kukaan ei ole ajatellut, että olen lyhyempi kuin muut ja joudun hyppimään ja kaatuilemaan jotta saan luettua päivän postin.

 

-Enhän minä vielä oikeasti lukea osaa, mutta yritän kovasti ja kuvien katselu on aina mukavaa. :) Hmm.. tuossa lehdessä jossa on kuva hyvästä ruuasta on joku numero...

 

-Mitäköhän käy jos soitan siihen..?

Puhelin: *tuut---tuut---tuut*

 Puhelin: -Hyvää päivää ja tervetuloa tilaamaan pizzaa Sylvanian pizzeriasta! Mitä saisi olla?

-Saako teiltä pizzaa *Q* ?

 Puhelin: -Ööö.. Kyllä, kuinka niin?

 

-Minä haluan pizzaa!

Puhelin: -Niin? Mihin osoitteeseen laitetaan tulemaan?

Isäpupu: -Pöljä, ei! Me emme tilaa pizzaa nyt!!!

 

-Harmikseni isä tuli keskeyttämään puhelun, enkä saanut puhelimelta pizzaa vaikka se lupasi... No joskus toiste sitten! Hups! Minähän unohdin kertoa isin nimen! Sitä sanotaan Pekaksi ja välillä äiti sanoo sitä Pekka kullaksi.

 

-No, aamuni jatkuu ilman pizzaakin normaalisti. Hetken leikkituokion jälkeen veli ja sisko juoksevat rappusia alas matkalaukun kanssa. Ne ovat kovia matkailemaan, lähtevät jonnekin tuon laukun kanssa joka päivä!

 

-Kun veli ja sisko lähtevät jonnekin joka aamu, me vilkutamme heille aina. Tykkään vilkuttaa siskolle ja veljelle kun he lähtevät, koska sitten saan leikkiä koko päivän heidän leluillaan. :D

 

-Hetken vilkutettuaan isi muistaa, että hänen pitää lähteä myös jonnekin, ja hän lähtee juoksemaan veljen ja siskon perään. Äiti sanoo aina, että isi menee jonnekin... mikä se nyt oli... t... työ... töihin? Ei, ei se se tainnut olla... Mutta kuitenkin isi lähtee joka aamu myös jonnekin.

 

-Tässä näette vielä isin juoksemassa pihalla...

 

-Kun talosta on lähtenyt tarpeeksi pupuja, äiti laittaa minut uiskentelemaan veteen, toisin sanoen kylpemään.

 

-Tässä on yksi syy miksen pidä yöpaidastani: se tarkertuu aivan liian helposti korviini >__<

 

-Kylpeminen on ihan hauskaa, koska saan leikkiä vedessä leluillani... Puli puli... Varokaa, hyökyaalto tulee!!!

 

-Sitten kun olen loiskutellut tarpeeksi vettä pois ammeesta, äiti ottaa minut pois sieltä (vaikka haluaisin jäädä sinne, kysyisi mielipidettäni joskus!) ja paijaa minua tuollaisella kankaalla.

 

-Sen jälkeen saan pukeutua aamutakkiini ja juosta äitiä karkuun! Etpäs saa kiinni! Aha ha hah!!!

 

-Huh hu huh! Uusi ennätys.. Pääsin pomppimaan äitin ja isin sängylle :D Ja sitten äiti sai minut kiinni ja kantoi yläkertaan.

 

-Kiinni saamisen jälkeen äiti ottaa vaatekaapistani pinkin ja sinisen haalarin esille. Tämä on ainut asia josta saan itse päättää. Ja päätän aina, että laitan tuon sinisen haalarin, koska se on yksinkertaisesti paras!

 

-Kun vihdoin ja viimein olen saanut suosikkihaalarini päälleni, saan leikkiä tuhat tuntia yläkerrassa! (Äitipupun huomautus: Pöljän ajantaju on pikkuisen hukassa...)

 

-Taas joku on laittanut ankkulin hyllyn päälle.. No, ei auta kuin hakea se sieltä. Ankkuli on lempileluni, se on todella uskollinen minulle ja seuraa minua aina! Minne ikinä menenkin!

 

-Hoplaa! Ei tämä tämän vaikeampaa ole!!!

 

-Hiiop! Ja huipulla ja ankkuli on pelastettu.. Voiko tuhattuntinen leikkiaika alkaa paremmin?

 

-Hei, kaappini päältähän pääsee ihan helposti siskon hyllylle!

 

-Miksi sisko on laittanut niin paljon kaikkea turhaa tänne? Eikö sisko ole ajatellut, että haluan kävellä tästä? *rymin, ryskis ja tavaraa tipahtelee*

 

-Hi hii! Siskon tuoli on ihan mahtava! Se on hyvä ralliauto!!! Vroom! Vroom! Kiihdy yksisarvinen!! Niuuum! Pöljä johtaa yksisarvisformulallaan kisojaaaaah!!! Laukkaa! Laukkaa!!

 

-Olipa onnistunut ralli... Nyt voin mennä tutkimaan veljen huonetta.

 

-Veljeni asuu suuren liukumäkivuoren takana... Tuolla noin!

 

-Äiti aina sanoo, etten saa kiivetä tänne ja että saan leikkiä alasängyssä, mutta alhaalla on niin tylsää! täällä ylempänä on paljon jännempää :3

 

-Velikään ei ole ajatellut että haluan kävellä hänen hyllyllään. No, luulisi että hän oppii sen kohta ja jättää minulle tilaa tänne. *rymin, ryskis ja tavaraa tipahtelee*

 

-Pöljä, viidenkymmenen meren kauhistuttava roisto, jolla on keijuvoimat! Tsa-dam-siuh! Ja taoin sinut maakravun apinaksi! Peeka-boo!

 

-Eläkepäivillään kauhistuttavasta keijuroistosta tuli picasso, jonka erikoisalaa oli seinäpiirrustus...

-Tuhattuntinen leikkiaikani päättyy siihen, kun äiti tulee hakemaan minut syömään. Urani mahtavana keijuroistona päättyi myös siihen. :( Toivottavasti luonaaksi on porkkanoita! :DD 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kiitokset Pöljälle siitä, että saimme seurata hänen aamupäiväänsä selostuksella. :)

-Alien-Chan

Muistakaahan kommentoida!