Kuvatarina: Rinin salaisuus osa 3

Viimeinen osa tähän kuvatarinaan, nyt selviää mitä Ryyolle lopulta tapahtui ja miten Rin siihen liittyy....toivottavasti pidätte tästä vikasta osasta : D ja niille jotka eivät vielä ole lukeneet 1 & 2 osaa, niin olkaa hyvä ja lukekaa ne ensin ^^

Cleo: ...Rin mitä sitten tapahtui ? mitä Ryyolle tapahtui ? / Rin: niin, tuota... *itkee*

Rin *kertoo* menin sitten parin päivän päästä katsomaan Ryoota, kun häntä ei näkynyt töissä eikä häntä saanut puhelimella kiinni tai mitään...menin Ryoon asunnolle, siellä oli hämärä eikä Ryoota näkynyt missään kunnes tervehdin hiljaa ja sanoin tulleeni, silloin Ryoo tuli esiin varjoista, en ollut tunnistaa häntä...hän ei ollut Ryooni enää vaan joku muu....

Ryoo yritti uudestaan hyökätä kimppuuni, mutta tällä kertaa olin varautunut...Olin valmistautunut ampumaan Ryoon, mutta juuri silloin....hän palautui hetkellisesti omaksi itsekseen ja sanoi : " Rin, ammu minut, en kestä tätä enää, etenkään sitä että satutan sinua, joten ole kiltti ja tee se Rin.." sitten Ryoon ääni katosi ja se toinen tuli taas ja naurahti pilkallisesti: " voi voi, rakkaasi on minun sisälläni etkä mahda mitään, et yhtikäs mitään sillä jos tapat minut tapat samalla hänet !!!" minä tokaisin siihen että: "anteeksi Ryoo" ja ammuin hänet kyyneleet silmäkulmissa...

Itkin sen jälkeen ja kunnolla, aseen jolla olin juuri ampunut rakkaimpani putosi käsistäni lattialle, ja siinä minä vain katselin Ryoota joka makasi lattialla liikkumatta...

sitten kuulin Ryoon äänen: "Rin...aaaah...olen pahoillani....kiitos Rin....aaaaah" ja hän hymyili ja itki samaan aikaan ja kärsi hitaasta kuolemasta

Menin Ryoon luokse, ja hän oli taas oma itsensä ja me suutelimme viimeisen kerran, ja Ryoo kuiskasi korvaani: " Kiitos Rin, rakastan sinua...." ja sitten hän vaikeni

En kestänyt sitä, rakkaani oli kuollut, ja kuka hänet murhasi? minä itse ! ja kaiken lisäksi hän vielä kiitteli minua viimeisillä voimillaan, siitä että olin ampunut hänet, silloin vihasin itseäni sydämmeni pohjasta....

aseen jolla ammuin Ryoon jäi lojumaan siihen mihin se oli käsistäni pudonnut, en kyennyt ottaamaan sitä enään uudestaan käsiini jotka olivat tahriintuneet rakkaimpani vereen

lopulta sain koottua itseni ja menin takaisin töihin niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, vaikka pieni maailmani kaatui täysin ja mieleni oli ihan hajalla

Rin:....ja siitä päivästä lähtien olen haudannut itseni ylitöihin unohtaakseni Ryoon ja sen mitä minä tein, mutta ei sitä niin vain unohdeta, etenkin kun selässä on syvät ja kipeät haavat muistuttamassa...

Rin: en vieläkään tajua miten pystyin noin vain ampumaan hänet *itkee*

Cleo: sinähän ammuit Ryoon vasten tahtoasi ja Ryoo itsehän pyysi sinua ampumaan itsensä jottei sattuttaisi enää sinua Rin... / Rin: silti, siitä huolimatta en voi antaa itselleni anteeksi, vielä

Rin: enkä tiedä mitä nyt tekisin..../ Cleo: sinuna minä pitäisin pitkän loman töistä, olisin omassa rauhassani ja käsittelisin asiaa

Rin: niin...se on varmaan paras vaihtoehto juuri nyt...ja tarvitsen unta, en ole nukkunut kunnolla sen jälkeen....

Myöhemmin; Rin: *nukkuu* .....Ryoo <3.....

~ Loppu ~

Tälläinen kolmiosainen kuvatarina tuli nyt sitten tehtyä, Rin parka....katsotaan paljastuuko seuraavissa kuvatarinoissa lisää Rinin menneisyydestä tai mitä lopulta Ryoolle tapahtui ?

muistakaahan kommentoida mitä tykkäsitte kuvatarinan viimeisestä osasta : D